Yksinäisyys on otettava vakavasti!

Suomessa yksinäisyyttä ei oteta tarpeeksi vakavasti. Vuonna 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi alueellisen terveys- ja hyvinvointikyselyyn perustuvan julkaisun jonka mukaan 400 000 ihmistä kärsii yksinäisyydestä Suomessa. Tässä julkaisussa erityisesti esiin nousi ikäihmisten ja yksinasuvien yksinäisyys. 

Yksinäisillä on nähtävissä yhteys korkeaan ikään, pieniin tuloihin ja huonoon terveyteen. Korona aika on lisännyt myös työikäisten yksinäisyyttä. Hyvä ikääntyminen, hyvinvointi ja hyvä elämä rakentuu riittävälle taloudelliselle toimeentulolle. 

Eläkeläisköyhyyttä ei pidä hyväksyä. Ikääntyneillä on oikeus turvalliseen vanhuuteen, joka muodostuu taloudellisesta turvasta ja riittävien ja yksilöllisten tarpeiden mukaan saatavista palveluista. Suomessa on yli miljoona yksin elävää ihmistä ja heistä 800 000 on työikäisiä kansalaisia. Heillä on selkeästi muuta väestöä enemmän toimeentulo-ongelmia. Pienituloisuus vähentää palveluiden käyttöä, vaikka heillä on muita korkeampi palveluiden tarve. Tiedon ja osaamisen puute, häpeä ja asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi palveluiden käytölle.

Kaikille korona aika ei ole ollut hyggeilyä tai neulooseja. Osalle ihmisistä korona aika on syventänyt yksinäisyyttä entisestään ja toisille yksinäisyys tuli uutena elämään. Ennaltaehkäisevien palveluiden merkitys on korostunut aiempaa enemmän korona aikana sekä järjestöjen tekemä mieletön työ tukipalveluiden, harrastustoiminnan ja ylipäätään yhteisöllisyyden rakentajana. Kaupungin tehtäväksi jää ennaltaehkäisevä hyvinvointityö, sote palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille.